ALOITTEITA SUKUTUTKIMUKSEN PIIRISTÄ

Vanhat tervolalaissuvut Tervolaa kehittämään
Snellman -suvun huomioiminen/Museotie Snellmanintieksi
Huomionosoitus Tervolassa kasvaneelle Paasilinna-veljessarjalle

_____________________________________________________________________________________
 

TERVOLAN KUNNANVALTUUSTO                                               VALTUUSTOALOITE   06.10.1999
Kunnanvaltuutettu Kauko Kuusela
 
 

"TERVOLAN KUNNANVALTUUSTOLLE
 

Vanhat tervolalaissuvut Tervolaa kehittämään;
Tervola 2000-luvulle - sukukummikonsulttiryhmä ideointi- ja ohjausryhmänä
 

Genealogia eli sukututkimus on 1990-luvulla yleistynyt koko kansan harrastukseksi. Sukututkimus ja sukuseuratyö ovat kuitenkin olleet pitkään vain omaan sukuun liittyvää harrastusta. Vasta viime aikoina on erilaisissa kehittämishankkeissa hyödynnetty sukututkimusta ja eri sukuihin liittyvää tietotaitoa.

Tämän vuosituhannen viimeisellä viikolla on Tervolassa Millenium-tapahtuma, johon sisältyy mm. vanhat tervolalaissuvut –aihe. Nopealla Internet-tiedonhaulla löysin Suomen Sukututkimusseura ry:n HisKi-tietokannasta Tervola/kastetut 1699 – 1860 mm. seuraavat nimet isän sukunimen mukaan: Kupari (1699), Pajari (1699), Waara (1699), Jurfwa/Jurva (1700), Mattinen/Mattin (1700), Oinas (1701), Palosaari (1700), Kando (1701), Niska (1701), Rombsi (1701)/Romsi (1746), Tossava (1701), Tervo (1702), Kolmoinen (1702), Lambela (1702), Wuolucka (1702), Kössö (1703), Leinoinen (1703), Peura (1703), Rötkönen/Rötköinen (1703), Pesoinen (1704), Toloinen (1704), Frantzi (1706), Karwo (1706), Kähköinen (1706)/Kähkölä (1788), Kaasi (1709), Cajanus (1716), Wanha (1716), Juopperi (1718), Maunu (1719), Limatta (1723), Hast (1734), Curfwi (1739)/Kurvi (1741), Rynäinen (1744), Carman (1747), Räihä (1747), Snellman (1748), Pallari (1776), Lindula (1780), Harjuniemi (1783), Vähäkari (1785), Aula (1786), Kuiri (1786), Sitoinen (1754)/Siitonen (1786), Kilpelä (1789), Niemelä (1789), Berg (1791), Tapio (1803), Castren (1813), Huhtala/Huhta (1820), Juntura (1821), Körkkö (1824), Raatikka (1842), Puikko (1844), Vaajoensuu (1852), Håicka/Hoikka (1859).

Tervolasta on lähtenyt maailmalle paljon yritteliästä väkeä. Tervolan tulisi hyödyntää sitä eri alojen osaamista, mitä Tervolasta kotoisin olevilla muualla ammattiuransa luoneilla henkilöillä/sukujen edustajilla on.

Esitän kunnanvaltuustolle, että

Tervolan kunta perustaa Tervola 2000-luvulle *** sukukummikonsulteista koostuvan ideointi- ja ohjausryhmän, mikä ryhmän jäsenten asiantuntijatietotaitoa hyödyntämällä antaisi vinkkejä Tervolan elinkeinoelämän kehittämiseen ja ohjausryhmänä mm. konsultoisi viriämässä olevia hankkeita.

Työryhmän kokoonpano voisi ensivaiheessa koostua vanhoista tervolalaissukujen edustajista. Työryhmän pääsihteerinä toimisi kunnanjohtaja sekä osa-aluesihteereinä toimisivat elinkeinoasiamies, suunnittelusihteeri, kyläsuunnittelija ja matkailuprojektityöntekijä.
 

______________________________________________________________________________________
 
 

TERVOLAN KUNNANVALTUUSTO                                    VALTUUSTOALOITE        27.01.2000
Kunnanvaltuutettu Kauko Kuusela
 
 

"TERVOLAN KUNNANVALTUUSTOLLE
 

Snellman-suvun huomioiminen; Museotie Snellmanintieksi
 

Tervolan historia on monessa mielessä hyvin mielenkiintoinen. Eräs merkittävä asia on ollut se, että Tervolassa on vaikuttanut hyvin monia Suomen historiaan merkittävällä tavalla vaikuttaneita sukuja. Jostakin syystä muut kuin Castrén-suku ovat jääneet "muistamisessa" hyvin vähäiselle huomiolle.

Tervolassa on vaikuttanut kuuluisista pappissuvuista mm. Tuderus, Uhlenius, Carlenius, Remahl, Snellman, Montin, Castrén, Litovius, Keckman, Junnelius ja Ervast.

Historiallisesti mielenkiintoinen ajanjaksoTervolassa oli 1700-luvun puolivälistä 1800-luvun puoliväliin, jolloin Tervolassa vaikuttivat mm. Castrén- ja Snellman-suvut. Tervola Castrén-suvun asuinpaikkana on tullut tunnetuksi Tervolassa 2.12.1813 syntyneen Matias Aleksanteri Castrénin kuuluisuuden takia. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että Juhana Vilhelm Snellmanin isoisä (ukki) Gerhard Snellman junior ja isoisänisä Gerhard Snellman senior ovat asuneet Tervolassa; Gerhard Snellman junior eli J.V. Snellmanin isoisä on jopa syntynyt Tervolassa. Ja Snellmanin pappissuvusta syntynyt Anton Erik Snellman - Ruonan maisteri - aloitti tiettävästi ensimmäisenä Suomessa soiden muuttamisen viljelyskäyttöön vastapäätä pappilaa Kemijoen länsipuolella olevalla Hornelan eli Ruonan tilalla. Maankuululla Ruonan tilalla oli noin 100 lehmän navetta ja oma meijeri.
 
 

Esitän, että

Tervolan kehitykseen voimakkaasti vaikuttanut Snellman-suku huomioitaisiin Tervolassa mm. siten, että nykyinen Museotie muutetaan Snellmanintie-nimiseksi tieksi.
 
 

Perusteluina esitän seuraavaa:

Museotie on M.A. Castrenintie –jatke. Museotie lähtee Siltatiestä ja päättyy Länsi-Lapin ammatti-instituutin käsi- ja taideteollisuusalan koulutusyksikön tiloihin. Museotie-nimi lienee tullut siitä, että ko. tien varteen Lainajyvämakasiinin ja Työväentalon välittömään läheisyyteen ns. Oinaanpellolle "kaavailtiin" museoaluetta. Museota ruvettiin kuitenkin 1970-luvulla rakentamaan 4-tien varteen Paakkolaan.

On hyvin suuri todennäköisyys, että juuri M.A. Castrenintie ja sen jatke Museotie on juuri se tie, jota mm. Snellmanit yli 100 vuoden ajan ovat hyvin paljon käyttäneet.

Kun otetaan käyttöön M.A. Castrenintie –nimen lisäksi sitä vastapäiselle tielle Snellmanintie-nimi ja sitä osoittava tieviitoitus, niin jokaiselle ohikulkevalle viestittyy sanoma: juuri tämä paikka on ollut kahden Suomen historiaan voimakkaasti vaikuttaneen suvun asuinpaikka."
 
 
 

_____________________________________________________________________________________
<< TAKAISIN  KUUSELA: PAASILINNAT-SIVU
<< TAKAISIN  KUUSELA: SUKUTUTKIMUS-SIVU
 

TERVOLAN KUNNANVALTUUSTO                                                 VALTUUSTOALOITE  24.8.2000
Kunnanvaltuutettu Kauko Kuusela
 

"TERVOLAN KUNNANVALTUUSTOLLE
 

Huomionosoitus Tervolassa kasvaneelle Paasilinna-veljessarjalle
 

Arto Paasilinnan kirjaystävät ovat tottuneet siihen, että Arto Paasilinnan jokainen uusi romaani on lukuelämys. Romaanin sankarina on yleensä joku unohtumaton urhosankari. Arto Paasilinnan romaanissa "Hirnuva maailmanloppu" sankarina onkin hevonen - tai paremmin sanottuna kolme eri sukupolven suomenhevosta - Huru-Aaron, Hurja-Aaron ja Hirnu-Aaron. Näitä hevosia yhdistää yhteisen sukupuun lisäksi myös se, että ne ovat puhuvia hevosia.

Arto Paasilinna on kirjoittanut 26 romaania (8/2000 tilanne) sekä kuvateoksia ja kuunnelmia. Ensimmäinen kirja ilmestyi vuonna 1964, eli heti Lapin kansankorkeakoulu -opintojen jälkeen. Arto Paasilinnan kirjallisesta tuotannosta on käännetty 19 kielelle 34 käännöstä (8/2000 tilanne). Viisi (8/2000 tilanne) Paasilinnan romaania on filmattu, kuuluisimpana Jäniksen vuosi. Arto Paasilinna on saanut ulkomailla arvostettuja kirjallisuuspalkintoja, mm. Ranskassa ja Italiassa vuonna 1994. Pro Finlandia -mitalin Arto Paasilinna sai vuonna 1993. Tällä hetkellä Arto Paasilinna on eräs Suomen luetuimmista kirjailijoista.

Erno Paasilinna on kirjailijana ollut Suomessa arvostetumpi kuin Arto-veljensä. Erno Paasilinna on myös tunnustettu kriitikko ja mediakeskustelija.

Mauri Paasilinna - veljessarjan nuorin - on parhaillaan nousemassa arvostetuksi kirjailijaksi.

Reino Paasilinna - nykyinen europarlamentaarikko, entinen TV-toimittaja, entinen Yleisradion pääjohtaja, huippudiplomaatti - on erittäin tunnustettu maailmalla ja myös Suomessa.

Kaikkia veljeksiä yhdistää se, että he ovat eläneet Tervolassa Varejoen-Sihtuunan petsamolaisevakkoalueella. Poikien isä - asioitsija Väinö Paasilinna - oli elinaikanaan arvostettu henkilö Tervolassa. Samoin poikien äiti Maija (Hilda Maria) Niva-Paasilinna.

Esitän, että

Tervolan kunta huomioi kuuluisan Paasilinna-veljessarjan merkittävällä muistamisella (marmoripaasi merkittävälle paikalle ja jokin muu veljessarjaa ilahduttava muistaminen, esim. Paasilinna-päivät Talvi taittuu -tapahtuman yhteydessä)."
 

_____________________________________________________________________________________

MITEN VALTUUSTOALOITTEENI ETENI:

Tervolan kunnanhallitus 18.9.2000: "Valtuutettu Kauko Kuuselan aloite Paasilinnan veljessarjan muistamisesta lähetetään (kulttuurilautakunnan tehtäviä hoitavan) koulutuslautakunnan valmisteltavaksi. Koulutuslautakunnan tulee tehdä asiassa esityksensä 31.12.2000 mennessä."

Tervolan koulutuslautakunta 12.12.2000: "Koulutuslautakunta nimeää viisijäsenisen toimikunnan suunnittelemaan Paasilinna-veljessarjan muistamista. Toimikuntaan kuuluvat Kauko Kuusela (puheenjohtajana), Irmeli Pesonen, Ritva Starck, Vilho Kemoff, Irene Matila ja tulevan koulutuslautakunnan puheenjohtaja (Pertti Keränen). Toimikunnan tulee jättää selvityksensä toukokuun 2001 loppuun mennessä."

Paasilinna-toimikunta työskenteli  joulukuusta 2000 kesäkuuhun 2001 (kokoukset 6.2. - 5.6.2001). Paasilinna-toimikunnan mietintö julkistettiin tiedotustilaisuudessa 8.6.2001.

Tervolan kunnanhallitus käsitteli 25.6.2001 Paasilinna-toimikunnan tekemän selvityksen ja sen esittämät Paasilinna-hankkeet.
Kunnanhallitus nimesi Paasilinna-työryhmän toimimaan Paasilinna-monumentin patsastoimikuntana sekäö toteuttamaan mietinnössä esitettyjä Paasilinna-hankkeita: mm.
Paasilinna-veistos > Paasilinna-monumentti ja sen paljastustilaisuus ja -juhla 31.8.2003,
Paasilinnantie  (6/2002) > Paasilinnanpuistotie (8/2003)
Paasilinnan kirjailijaveljesten teoskokoelma  (1/2001...)
Paasilinna-mitali (8/2001)
Paasilinna-reliefi (12/2001)
Paasilinna-vitriini (5/2002)
Tervolan Maaseudulta Käsin -messujen Paasilinna-osasto (2001, 2002 ja 2003)
I Paasilinna-päivät 30.-31.8.2003 Tervolassa.

Lisäksi Paasilinna-työryhmä on ollut tekemässä mm.
* Esiselvityssuunnitelmaa Kuikero-hankkeesta 2001-2002
* Kuikeron päärakennuksen ja saunan maalaustalkoot 2003 (yhteistyössä APS ry:n kanssa)
* Paasilinna-päivien näyttelyt 30.-31.8.2003 (Sirpa Paasilinna-Schlagenwarth, Veikko Aitamurto, Pekka Vuori)

Paasilinna-työryhmän  jäsenet:

oppilaanohjauksen lehtori Kauko Kuusela (puheenjohtaja)
maatilayrittäjä Vilho Kemoff
mittariasentaja, kunnanvaltuuston 1 vpj, koulutuslautakunnan pj Pertti Keränen
kirjastotoimenjohtaja Irene Matila
va. äidinkielen lehtori Irmeli Pesonen
yrittäjä Eero Salminen
apulaisrehtori, kunnanhallituksen jäsen Ritva Starck.

Työryhmän puheenjohtaja on kutsunut asiantuntijoina työryhmän kokouksiin:
kuvanveistäjä Paavo Halonen ja rikosylikonstaapeli Markku Volotinen (Arto Paasilinnan Seura ry:n Pohjoisen jaoston  puheenjohtaja) sekä
vs. kunnanjohtaja Erkki Kiimalainen, kunnanjohtaja Esa Mäkinen, kunnanjohtaja Mika Simoska, elinkeinoasiamies Seppo Hiltunen, opettaja Antero Kinnunen, opettaja Mirjami Lehto, vs. vapaa-aikasihteeri Aino-Leena Lumpus, vs. vapaa-aikasihteeri Mari Oinas ja maatilayrittäjä Heikki Oja.

 _____________________________________________________________________________________
<< TAKAISIN KUUSELA: PAASILINNAT-SIVU
<< TAKAISIN KUUSELA:SUKUTUTKIMUS-SIVU