Sosiaalipalvelut
Sosiaalityöntekijän tehtäviin kuuluvat toimeentulotukeen liittyvien toimenpiteiden lisäksi päihdehuolto, lastensuojelu,
nuoriin rikoksentekijöihin liittyvät toimenpiteet, perheasioiden sovittelu, lausunnot sosiaalisista olosuhteista sekä muu ohjaus ja neuvonta sosiaalityönä. Sosiaalityön lisäksi sosiaalityöntekijän
tehtäviin kuuluu raittiustyö ja koulukuraattorina toimiminen.
Sosiaalityöntekijän puoleen voit kääntyä:
- haluat neuvoa ja tietoa sosiaalipalveluista ja –etuuksista
- päihteet alkavat hallita elämääsi
- on ongelmatilanteita lasten/nuorten kanssa
- tiedät, että joku lapsi tai perhe on avun ja tuen tarpeessa
- taloudellinen tilanteesi on umpisolmussa
Sosiaalityö
Sosiaalityö on kunnan tarjoama maksuton lakisääteinen palvelu, jonka tarkoitus on tukea, antaa apua ja neuvoa elämän erilaisissa
kriisitilanteissa. Ammatillinen sosiaalityö on luottamuksellista ja sosiaalityöntekijällä on salassapitovelvollisuus.
Perhe- ja ihmissuhderistiriidoissa sosiaalityöntekijä voi ulkopuolisena ihmisenä olla apuna. Hän voi yhdessä perheenjäsenten kanssa
etsiä tilanteen ratkaisukeinoja tarvittaessa muiden palvelujen tarjoajien kanssa (esim. perheneuvola).
Sosiaalityöntekijä antaa kuntalaisille keskusteluapua ja neuvontaa esim. sosiaalisten etuuksien hakemisessa tai asiantuntija-apua
perheiden ongelmissa, tekee tarvittaessa kotikäyntejä, tekee yhteistyötä muiden kunnan toimialojen ja sidosryhmien kanssa ja ohjaa apua
tarvitsevia muille asiantuntijoille.
Toimeentulotuki
Kun joudut rahavaikeuksiin, niin yritä ensin hahmottaa mihin rahasi ovat menneet ja mihin rahaa seuraavaksi tarvittaisiin.
Mieti mitä tapojasi rahankäytön suhteen voit muuttaa ja miten velkojasi suhtautuvat rahavaikeuksiin. Tee suunnitelma, johon
todenmukaisesti kartoitat säästösi, tulosi ja menosi. Jos koet tilanteesi ylitsepääsemättömäksi, niin käänny sosiaalityöntekijän
puoleen. Hän yrittää kanssasi selvittää rahatilannettasi ja tekee tarvittaessa toimeentulotukihakemuksen kanssasi.
Toimeentulotuki on lähtökohdiltaan yksityisen henkilön toimeentuloa viime kädessä turvaava yhteiskunnan antama etu. Toimeentulotuen
hakijalla on velvollisuus huolehtia kaikki muut ensisijaiset tulolähteet (esim. työttömyys- ja sairausturva, asumistuki, opintotuki)
kuntoon ennen toimeentulotuen hakemista. Samoin on muistettava, että jokaisella on myös velvollisuus kykynsä mukaan
pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä puolisonsa ja alaikäisten lastensa elatuksesta.
Toimeentulotuen perusosa on kiinteän suuruinen ja se on tarkoitettu ravintomenojen ja jokapäiväisten jatkuvien menojen korvaamiseen.
Perusosan suuruus riippuu perheen koosta ja huollettavien lasten määrästä ja iästä. Perusosan lisäksi huomioidaan välttämättömät,
kohtuulliset asumismenot ja terveydenhuoltomenot.
Toimeentulotuen tarve selvitetään laskemalla yhteen hakijan kaikki toimeentulotukeen oikeuttavat menot ja vähentämällä näin saatavasta
summasta hakijan ensisijaiset tulot. Ero ilmoittaa toimeentulotuen määrän. Tuloina otetaan huomioon hakijan ja hänen perheenjäsentensä
nettotulot, sosiaaliset etuudet sekä säästöt ja omaisuuden tuotto.
Toimeentulotukea haetaan sosiaalityöntekijältä. Jo ensikäynnillä tarvitaan mukaan asioinnille kaikki tositteet perheenjäsenten tuloista
ainakin kahden viimeisen kuukauden ajalta, tositteet muista tuloista, viimeksi vahvistettu verotodistus, tositteet veloista, omaisuudesta
ja pankin tiliotteet kahdelta viimeisimmältä kuukaudelta sekä tositteet asumismenoista ja muut mahdolliset tositteet, jotka selventävät
perheen taloudellista tilannetta.
Sosiaalityöntekijälle on parasta soittaa ennen asiointia, jolloin varmistatte, että hän on tavattavissa.
Lastensuojelu
Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeelliseen kasvuympäristöön, tasapuoliseen ja monipuoliseen kehittymiseen sekä
erityiseen suojeluun ja huolenpitoon. Lastensuojelutyössä on kyse näiden oikeuksien turvaamisesta. Lastensuojelutyön tavoitteena
on lasten kasvuolojen turvaaminen ja kasvattajien tukeminen lastenkasvatustehtävässä. Tuella pyritään siihen, että lapset ja nuoret
voisivat kasvaa ja kehittyä omissa kodeissaan.
Lastensuojelulain mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen,
poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevilla
henkilöillä on
ilmoitusvelvollisuus lastensuojelun tarpeessa
olevista lapsista.
Ilmoitusvelvollisia ovat:
-
sosiaali- ja
terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja
seurakunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat
-
muun sosiaali- ja
terveydenhuollon palvelujen tuottajat
-
opetuksen tai
koulutuksen järjestäjät
-
terveydenhuollon
ammattihenkilöt
-
koululaisten
aamu-/iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön toiminnassa olevat
-
yksityisellä sektorilla
toimivat palveluntuottajat
-
turvapaikan hakijoiden vastaanottotoiminnan palveluksessa olevat
-
hätäkeskustoiminnan palveluksessa olevat
Tämän lisäksi, k
uka
tahansa yksityinen henkilö voi ottaa yhteyttä sosiaalityöntekijään,
kun on huolissaan tietyn lapsen tai perheen tilanteesta. Toivottavaa
olisi, että perhe tai nuori ottaa riittävän ajoissa yhteyttä
lastensuojelutyöntekijään tai ilmoitusvelvolliseen henkilöön tarvitessaan
apua tai tukea.
Sosiaalityöntekijällä on velvollisuus tutkia
jokainen lastensuojeluilmoitus. Ilmoituksesta tehdään lastensuojelulain
27§:n mukaiseen lastensuojelutarpeen selvitys, mikäli ilmoitus ei ole
aiheeton. Toimenpiteisiin ei ryhdytä ilman lapsen tilanteen selvittelyä ja
huoltajien kuulemista.
Sosiaalityöntekijä tekee aina yhteistyötä
lastensuojelussa. Lapsen vanhempien lisäksi päivähoidon, kotipalvelun,
terveystoimen ja koulutoimen henkilöstö voivat olla lastensuojelutyön
yhteistyökumppaneita. Tarvittaessa voidaan pyytää mukaan muita perheen
kanssa tekemisissä olevia tahoja. Sosiaalityöntekijä selvittää yhdessä
lapsen, nuoren ja perheen kanssa kunkin tilanteen ensisijaisesti
keskustelujen, ohjauksen ja neuvonnan avulla.
Jos lastensuojelu ei onnistu siten, että lasta tai nuorta autetaan
omassa kodissaan, niin lapsen etu vaatii hankkimaan hänelle sijaishuollon
perhe- tai laitoshoitona.
Lapsen huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen voidaan ryhtyä
silloin, kun lapsen terveys ja kehitys uhkaavat vakavasti vaarantua ja
avohuollon toimenpiteet on todettu riittämättömiksi tai mahdottomiksi
toteuttaa. Huostaanottopäätöksen jälkeenkin työskentely lapsen tai nuoren
perheen kanssa jatkuu tavoitteena, että lapsi/nuori voi palata
perheeseensä.
Vanhustenhuolto ja kotipalvelu
Tervolan vanhustenhuollon ja kotipalvelun toimipisteenä toimii Vanhusten palvelukeskus Kotikullero, jossa toimii 24-paikkainen vanhusten
laitoshoitoa tarjoava vanhainkoti sekä kotipalvelutoimisto. Kotikullerossa järjestetään myös kotona asuvien vanhusten palvelupäiviä.
Vanhusten palvelukeskus Kotikullero
Keskustie 78, 95300 Tervola
puh (016) 242 475, fax (016) 242 520
Vanhustenhuollon johtaja Kristiina Kehusmaa
puh (016) 242 420 tai 040-755 6107 |
Vs. toimistosihteeri Minna
Romula puh (016) 242 472 |
Vanhuspalveluiden ohjaaja Outi Kinnunen
puh 040-575 7363
|
|
Vanhainkoti
Vanhainkodissa on 22 pitkäaikais- ja 2 intervallipaikkaa. Vanhainkotihoitopäätökset tekee vanhustenhuollon johtaja keskusteltuaan
terveyskeskuksen vastuuhenkilöiden ja laitoshoitopaikkaa hakevien vanhusten ja heidän omaistensa kanssa. Intervallihoito on varattu
lähinnä omaishoidontuella kotona hoidettavien vanhusten hoitajien lepoajan järjestämiseksi.
Toimistosihteeri tekee vanhainkoti- ja kotipalveluasiakkaiden maksupäätökset ja hoitaa laskutuksen.
Muun toiminnan ohessa vanhainkodilla järjestetään kaksi kertaa viikossa vanhusten palvelupäivät kotona asuville vanhuksille.
Vanhainkodin henkilökuntaan kuuluu vanhustenhuollon johtajan lisäksi toimistosihteeri, 1 sairaanhoitaja, 6 perushoitajaa ja 2 hoitajaa
sekä 6 laitosapulaista, kuntohoitaja sekä askartelunohjaaja.
Yhteystiedot:
Hoitajien kanslia puh (016) 242 475 |
Kuntohoitaja/askartelunohjaaja puh (016) 242 575 |
asunto-osastot vihreä 576, roosa 577, rauhala 578 |
Kotipalvelu
Kodinhoitoapua saavien vanhusasiakkaiden kanssa tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma, jota päivitetään tarpeen mukaan.
Kotipalveluhenkilöstä on 15 kodinhoitajaa ja 3 kotiavustajaa.
Kodinhoitoavun lisäksi palvelumuotoja ovat omaishoidontuki, tukipalvelut ateria-, siivous-, saunotus- ja pyykkipalveluineen
sekä turvapalveluna turvapuhelin.
Kodinhoitoapuun on myös lapsiperheillä mahdollisuus.
Tehostettu palveluasuminen
Vanhusten tehostetun palveluasumisen eli ympärivuorokautisen henkilökunnan
voimin toimiva hoitoyksikkö on ryhmäkoti Pihakullero.
Vanhustenhuollon johtaja toimii yhteyshenkilönä koko
vanhustenhuollossa.
Palvelukoti Pihakullero
puh (016) 211 3601, (016) 211 3602
Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto
Vammaispalveluasioista vastaavana viranhaltijana toimii sosiaalijohtaja. Vammaisten asumispalvelut on järjestetty ostopalveluina.
Kehitysvammaisten palveluita ovat toimintakeskus ja tuetun asumisen yksikkö. Kehitysvammaisten laitospalvelut ostetaan Kolpeneen
palvelukeskuksen kuntayhtymältä.
Vammaispalvelut:
Sosiaalityöntekijä Marika Lassila
puh (016) 242 423 tai 040-566 1915
|
Kehitysvammahuolto, Toimintakeskus:
Päiväkodintie, 95300 Tervola
|
|
Tuetun asumisen yksikkö Sinikukka:
Päiväkodintie, 95300 Tervola
puh (016) 242 581 |
Isyys-, elatus- ja huoltosopimukset
Avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten isyysselvitykset tekee sosiaalityöntekijä, jonka tehtäviin kuuluu myös lastenvalvojana
toimiminen. Perhetilanteiden muutoksiin liittyvissä elatus- ja huoltoasioissa palvelevat sosiaalityöntekijä ja sosiaalijohtaja.
Sosiaalityöntekijä vahvistaa elatussopimukset ja huoltosopimukset. Elatustukipäätökset ja maksatuksen käsittelee toimistonhoitaja.