TERVOLA-INFO

MYÖNTEISTEN MAHDOLLISUUKSIEN TERVOLA

PEHMEÄ LASKU LAPPIIN

Tervolan alueella luonnonmaisema saa selvästi lappilaisia piirteitä korkeine paljaslakisine vaaroineen ja kirkasvetisine puroineen. Luonnon ainutlaatuisuudesta kertovat tutkimukseen varatut Pisan ja Runkauksen luonnonpuistot. Tikankontti, talvikkipaju ja Tervolan hanhikki ovat kunnan runsaan kasvilajiston erikoisuuksia.

Luonnonkauniin Tervolan ilmettä hallitsee kunnan läpi virtaava Kemijoki, jonka useat sivujoet tarjoavat mainiot mahdollisuudet mitä moninaisimpiin harrastuksiin. Uiton loputtua Kemijoella ja sivujoissa veneily ja virkistyskalastus sekä melonta ovat selkeästi lisääntyneet. Kunnan alueella sijaitseva Ossauskosken voimalaitos kertoo Suomen suurimman joen merkityksestä maan voimataloudelle.

Asutusta Tervolassa on ollut jo 6.000-7.000 vuotta sitten. Laajasta kanssakäymisestä ja silloisesta ulkomaankaupastakin kertovat kunnan alueelta löydetyt esihistorialliset asuinpaikat ja irtolöydöt. Vuosikymmenten ja vuosisatojen kuluessa paikkakunta on saanut uusia asukkaita eri ilmansuunnilta, mikä on rikastuttanut väestön kulttuuripohjaa. Nykyään meitä tervolalaisia on runsas 3000 henkilöä.

MAASTA LEIPÄ, PUUSTA ENERGIAA

Kunnan sijainti maaperältään ja ilmastoltaan rehevällä Lapin kolmion alueella mahdollistaa Lapin olosuhteissa voimaperäisen maa- ja metsätalouden harjoittamisen. Vahva puu- ja metalliteollisuus ovat hyvän palveluvarustuksen ohella se perusta, jolle nyt kehitetään kivenjalostusta, elintarvikkeiden jatkojalostusta ja matkailua tietotekniikkaakaan unohtamatta. Tutkimus ja koulutus, uudet innovaatiot mm. energian tuotannossa ja kansainväliset suhteet valjastetaan ennakkoluulottomasti edistämään kunnan palveluja ja elinkeinoja.

PALVELUT

Kunta on säilyttänyt peruspalvelunsa korkealla tasolla. Muun muassa kunnallinen hammashoito kaikille kuntalaisille on oiva osoitus julkisten palvelujen laajuudesta. Tervolalainen lähteenraikas pohjavesi virtaa nykyisin Kemi - Tornio -alueen muidenkin kuntien asukkaiden nautittavaksi. Tiheä peruskouluverkko, yläaste ja lukio antavat hyvän pohjan jatko-opinnoille. Kunta pitää huolen myös vanhusten palveluista; avopalvelut ovat kunnossa ja palvelukeskus Kotikullero vastikään rakennettu.

Tervola tunnetaan marmoristaan ja tervolalaiset käden taidoistaan. Louen kylältä on jo vuosikymmeniä louhittu kaunista dolomiittimarmoria rakennusteollisuudelle. Käden taitoja on kehitetty kirkonkylällä jo 1950 -luvulta asti. Nykyään Louella sijaitseva Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian yksikkö on erikoistunut käsi- ja taideteollisuusopintoihin, kiveen ja keramiikkaan sekä perinteisiin maatalous-, luomutuotanto- ja kenneltoimintaopintoihin.

Jatko-opintomahdollisuuksia tarjoavat lisäksi lähellä sijaitsevat Kemin, Tornion ja Rovaniemen oppilaitokset eikä Ouluunkaan ole matkaa kuin 150 kilometriä.

TALVEN MAHDOLLISUUDET

Pohjoisen ihmiset ovat sopeutuneet luontoon myös talviaikoina. Tervolassa on paneuduttu talven myönteisiin puoliin asumisessa, vapaa-ajan vietossa ja elinkeinoissa. Kunnan keskustaajamaa on suunniteltu erityisesti huomioon ottaen talviolosuhteet rakentamisessa.

LUOVUUTTA

Tervolan harrastajakulttuurin korkea taso ja suuret harrastajamäärät tunnetaan kautta Lapin. Termusan musiikkileirillä on moni musiikin huipputaitaja saanut alkeisoppinsa. Vireän kansalaisopiston eri alojen harrasteryhmät ja vapaaehtoisjärjestöt antavat kaikille mahdollisuuden taiteen tekemiseen ja kulttuurin harrastamiseen. Kesäisin näytellään kesäteatterissa, vietetään kotiseutupäiviä ja Ämpäripääkarnevaaleissa hiukan irrotellaankin. Elokuussa kunnan väkimäärä kolminkertaistuu Maaseudulta Käsin -messujen vetäessä messuvieraita lähiseuduilta ja kauempaakin.

KÄY TUTUSTUMASSA

Tervolasta on vain puolen tunnin ajomatka  Kemiin ja Tornioon sekä alle tunnin matka Rovaniemelle. Lähimmälle lentoasemalle vain 42 kilometriä.

Vanha peräpohjalainen rakennusperinne on kauneimmillaan Tervolan idyllisessä puukirkossa vuodelta 1687. Vanha kirkko sijaitsee luonnonkauniilla niemellä, jossa on muistomerkkien ohella myös toinen arvokas kirkkorakennus ja moderni seurakuntakeskus.

Tervolan ainutlaatuisen pitkästä historiasta löytyy merkkejä mm. Törmävaaralta ja Kätkävaaralta.

Petsamon siirtolaisten asuinalue ja petsamolaiselle Trifon- munkille nimetty ortodoksinen tsasouna sijaitsevat Varejoella.

Paakkolan kylässä sijaitsevassa kotiseutumuseossa esittäytyy Kemijokivarren asutuksen historia vanhan maalaistalon pihapiirissä ja entisöidyssä Paakkolan kyläkoulussa. Laajalta museoalueelta matkailija löytää myös näyttelypuiston, jossa voi tutustua sekä alueella perinteisesti kasvatettuihin kasvilajeihin että harvinaisuuksiin.