Ajankohtaista

Takaisin

Tervolan Vesi Oy taksa 1.1.2012 alkaen

Tervolan Vesi Oy tarkistaa kulutusmaksujaan 1.1.2012 lukien kustannustason nousua vastaavasti noin 4.0 %. Korotus kohdennetaan puhtaan veden käyttömaksuun,sekä jäteveden perusmaksuun.

-vesi 0.90 €/m3 (ALV 0%)

-jätevesi 1.40 €/m3 (ALV 0%) pidetään entisen suuruisena

-perusmaksu vesi 0.70 €/perusmaksuyksikkö/kk (ALV 0%) pidetään entisen suuruisena

-perusmaksu jv 0.50 €/perusmaksuyksikkö/kk (ALV 0%)

Kemijoen kuormituslaskelma 2010

Tutustu jo tänään KULUTUS-WEB

Talvet tuntuvat lämpenevän ja sateet lisääntyvät, mutta suojele silti vesimittariasi jäätymiseltä. Korjaukset maksaa kiinteistön omistaja.

Vuosi 2011 vesihuoltoalalla

Sääolot ja ilmastonmuutos

Vuosi 2011 oli maan etelä- ja keskiosassa harvinaisen ja pohjoisessa jopa poikkeuksellisen lämmin. Ainoastaan helmikuussa oli selvästi tavanomaista kylmempää. Maaliskuusta lähtien eli 10 kuukautta peräkkäin Suomen keskilämpötilat olivat pitkän ajan keskiarvoja korkeampia. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan koko maan keskilämpötila oli 1,9 astetta pitkän ajan keskiarvoa korkeampi.

Myös sateita saatiin tavanomaista enemmän. Suuressa osassa maata vuoden sademäärä oli yli pitkäaikaisen keskiarvon, mutta lähinnä Pohjois-Karjalassa jäätiin paikoin noin 10 prosenttia alle keskiarvon. Alueelliset ja paikalliset vaihtelut kuukausittaisissa sademäärissä olivat suuria. Lämmin ja sateinen vuosi päättyi näyttävästi voimakkaisiin myrskyihin Tapanin- ja Hannunpäivinä.

Taloudellinen tilanne

Vuosi 2011 oli Euroopan ja jopa koko maailman talouden kannalta erityisen haasteellinen. Etenkin euroalueen maissa edettiin vuoden mittaan kriisistä toiseen. Useat maat olivat velkakriisissä ja maiden luottoluokituksia laskettiin. Vakavin tilanne oli Kreikassa, jonka talousvaikeudet asettivat muidenkin euromaiden talouden ja poliittisen järjestelmän kovalle koetukselle. Tilanne jatkuu vaikeana myös vuonna 2012, euromaiden yhteisistä talouden vakauttamispyrkimyksistä huolimatta.

Suomessakin sekä julkisen että yksityisen sektorin taloustilanne oli edelleen vaikea. Kunnat joutuivat edelleen tiivistämään talouskuriaan ja hillitsemään menojen kasvua. Investointien ja palvelujen kysynnän hiipuminen puolestaan vaikeutti yritysten toimintaa. Tämä näkyi muun muassa eräiden vesihuoltoalankin yritysten konkursseina.

Kuntarakenteen muutokset ja vesihuoltolaitosten yhdistyminen

Kuntien lukumäärässä ei tapahtunut vuoden 2011 aikana muutoksia. Kuntien lukumäärä sekä vuoden alkaessa että päättyessä on edelleen 336. Kuntaliitoksia on tulossa seuraavan kerran vuoden 2013 alussa. Kuntarakenteen muutoksesta sen sijaan keskusteltiin vuoden 2011 aikanakin runsaasti. Hallitusohjelman mukaisesti maamme kuntarakenteeseen on muutaman vuoden aikajänteellä odotettavissa rajujakin muutoksia. Kuntauudistuksessa kaavaillaan kuntien lukumäärän vähenemistä kuntaliitosten myötä jopa selvästi alle sadan kunnan.

Koska kuntaliitosrintamalla oli vuonna 2011 rauhallista, vesihuoltolaitosten yhdistymisiä ei merkittävässä määrin tapahtunut. Osuuskuntamuotoisten vesihuoltolaitosten määrän jopa lisääntyessä laitosten kokonaismäärä maassamme todennäköisesti jopa kasvoi vuoden 2011 aikana. Joidenkin yhdistymisten ohella muutamassa kunnassa organisoitiin vesihuoltolaitoksia uudelleen, pääosin yhtiömuotoon.

Vesihuollon toimintavarmuus ja riskienhallinta

Loppuvuodesta 2011 Tapanin- ja Hannunpäivän myrskyt aiheuttivat häiriöitä sähköntoimitukseen laajalla alueella etenkin Lounais-Suomessa. Sähkön häiriötön saanti on ehdoton edellytys vesihuoltopalveluiden jatkuvuudelle, joten sähkökatkot vaikeuttivat myös vesihuoltolaitosten toimintaa. Häiriöitä aiheutui erityisesti pumppauksiin ja automaatio- ja kaukovalvontajärjestelmiin. Erityisen vakavilta ja laajoilta vesihuoltolaitosten palveluiden keskeytyksiä vältyttiin varajärjestelmien ja ripeän tilannetoiminnan ansiosta.

Sähkön toimitusjärjestelmän varmuus ei parannu hetkessä ja äärevöityvä ilmasto tulee lisäämään sähkön toimitushäiriöitä aiheuttavia myrskyjä. Vesihuoltolaitosten on siis jatkossakin varauduttava sähkönsaantihäiriöihin ja myös omalla toiminnallaan varmistettava järjestelmänsä toimivuus ja vesihuoltopalveluiden jatkuvuus kaikissa tilanteissa. Sähköyhtiöitä on syytä informoida vesihuollolle kriittisestä sähköntarpeesta, jotta se osataan huomioida sähköverkon korjausten ja sen toimintavarmuuden parantamisen yhteydessä.

Toimintavarmuuden ylläpito ja kehittäminen on tärkeää, jotta vesihuoltolaitokset pystyvät pitämään yllä yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät palvelunsa kaikissa tilanteissa. Huoltovarmuuskeskuksen kanssa yhteistyössä toimiva vesihuoltopooli, jonka toimistona VVY toimii, tekee osaltaan merkittävää työtä vesihuollon toimintavarmuuden parantamiseksi erityisesti erityistilanteiden näkökulmasta. Vesihuoltopoolin toiminnan piirissä olevat, huoltovarmuuskriittisiksi luokitellut vesihuoltolaitokset saivat vuonna 2011 käyttöönsä Huoltovarmuuskeskuksen HUOVI-portaalin. Portaalissa on tietoa varautumisesta ja varautumista tukevana työkaluna organisaatioiden jatkuvuudenhallinnan tasoa laajasti kartoittava kypsyysanalyysi. Vuotuiseksi oman toiminnan tason ja kehittymisen arviointimenettelyksi tarkoitettuun kypsyysanalyysiin vastattiin ensimmäisen kerran vuonna 2011.

Vesihuoltoverkostojen saneeraustarve

Vesihuoltoverkostojen ja –laitosten ikääntyminen ja uhka vesihuoltopalvelujen toimintavarmuuden heikkenemisestä sen seurauksena on lisääntyvä huolenaihe. Vesihuollon infrastruktuurin huolestuttava tila tiedostetaan laitoksilla hyvin ja saneerausinvestoinnit ovat monilla laitoksilla viime vuosina kasvaneet. Investointitarve on silti moninkertainen nykyiseen saneeraustasoon verrattuna. Vesihuoltolain uudistamisessa kiinnitetään osaltaan huomiota siihen, että laitosten tulee olla selvillä verkostojensa kunnosta ja suunnitella verkostosaneerauksia systemaattisesti. VVY:n johdolla toteutettiin pääosin vuoden 2011 aikana ns. VESANLIMA –projekti, jossa joukko vesihuoltolaitoksia ja alan yrityksiä pohtivat yhdessä verkostosaneerauksen tason lisäämistä ja uusia toimintamalleja. Muitakin verkostosaneeraukseen liittyviä hankkeita on parhaillaan käynnissä.

Vesihuollon viranomaisohjaus

Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) on vesihuollon yleisestä ohjauksesta, seurannasta ja kehittämisestä vastaava ministeriö. Ympäristöministeriö (YM) vastaa viemäröinnin ja vesiensuojelun viranomaisohjauksesta, ja sosiaali- ja terveysministeriö (STM) talousveden laadun valvonnan viranomaisohjauksesta.

Vesihuoltolaki on keskeisin vesihuollon toimintaa sääntelevä laki. Vesihuoltolain valmistelu eteni vuoden 2011 aikana pääosin virkamiestyönä ja eräiden erillisselvitysten muodossa. Selvitykset liittyivät muun muassa vesihuoltoliiketoiminnan taloudelliseen valvontaan, vesihuollon tietojärjestelmiin, hulevesien hallintaan ja vesihuoltopalvelujen keskeytymisestä maksettavan vakiohyvityksen perusteisiin. On odotettavissa, että vesihuoltolain tarkistamista koskeva hallituksen esitys menee eduskunnan käsittelyyn kevään 2012 kuluessa. Uusi vesihuoltolaki tulisi siten voimaan aikaisintaan vuonna 2013.

Talousvesiasetuksen uudistaminen on loppusuoralla. Uudistus tuo todennäköisesti vesilaitoksille velvollisuuden desinfiointivalmiuteen. Lisäksi asetuksessa tarkennetaan erityistilannesuunnittelun sisältöä. Erityistilannesuunnittelusta tarvitaankin tarkennuksia, sillä Valtakunnallisessa terveydensuojelun valvontaohjelmassa 2011-2014 terveydensuojeluviranomaiset on velvoitettu tarkastamaan terveydensuojelulain (763/1994) 8 §:n mukaisen erityistilanteisiin varautumisvelvoitteen toteuttamista vesihuoltolaitoksilla.

Pitkään odotettu EU:n juomavesidirektiivin uudistaminen lopulta jäädytettiin. Tämän seurauksena mm. vesiturvallisuuden suunnittelua koskevaa sääntelyä valmistellaan nyt kansalliselta pohjalta. Tavoitteena on tässä yhteydessä myös selkeyttää monimuotoista ja ainakin vesihuoltolaitosten näkökulmasta osin vaikeaselkoistakin säädös- ja asiakirjavyyhteä vesihuollon varautumisasioita koskien.

Pitkään valmisteltu uusi vesilaki astui voimaan vuoden 2012 alussa. Vesihuoltolaitoksia eniten koskevat aihepiirit uudessa vesilaissa ovat pohjavesialueiden suojeluun ja suojaamiseen sekä vedenoton ensisijaisjärjestykseen liittyvät kohdat ja toisaalta purkuvesistöjen kalatalousvelvoitteisiin liittyvät säännökset.

Uusi pelastuslaki astui voimaan 1.7.2011 ja se edellyttää sammutusvesisuunnitelmien laadintaa. Suunnitelman laatimisesta vastaa pelastuslaitos ja suunnitelma laaditaan yhdessä pelastustoimen alueeseen kuuluvien kuntien sekä vesihuoltolain tarkoittamien vesihuoltolaitosten ja näille vettä toimittavien vesilaitosten (myös tukkuvesilaitosten) kanssa. Suunnitelma koskee sekä veden hankintaa että toimittamista. Sammutusvesisuunnitelmat on hyväksyttävä 30.6.2013 mennessä

Takaisin Tervolan Vesi Oy taksa 1.1.2012 alkaen Tervolan Vesi Oy tarkistaa kulutusmaksujaan 1.1.2012 lukien kustannustason nousua vastaavasti noin 4.0 %. Korotus kohdennetaan puhtaan veden käyttömaksuun,sekä jäteveden perusmaksuun. -vesi 0.90 €/m3 (ALV 0%) -jätevesi 1.40 €/m3 (ALV 0%) pidetään entisen suuruisena -perusmaksu vesi 0.70 €/perusmaksuyksikkö/kk (ALV 0%) pidetään entisen suuruisena -perusmaksu jv 0.50 €/perusmaksuyksikkö/kk (ALV 0%)
Kemijoen kuormituslaskelma 2010 Tutustu jo tänään KULUTUS-WEB


Talvet tuntuvat lämpenevän ja sateet lisääntyvät, mutta suojele silti vesimittariasi jäätymiseltä. Korjaukset maksaa kiinteistön omistaja.



Vuosi 2011 vesihuoltoalalla Sääolot ja ilmastonmuutos Vuosi 2011 oli maan etelä- ja keskiosassa harvinaisen ja pohjoisessa jopa poikkeuksellisen lämmin. Ainoastaan helmikuussa oli selvästi tavanomaista kylmempää. Maaliskuusta lähtien eli 10 kuukautta peräkkäin Suomen keskilämpötilat olivat pitkän ajan keskiarvoja korkeampia. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan koko maan keskilämpötila oli 1,9 astetta pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Myös sateita saatiin tavanomaista enemmän. Suuressa osassa maata vuoden sademäärä oli yli pitkäaikaisen keskiarvon, mutta lähinnä Pohjois-Karjalassa jäätiin paikoin noin 10 prosenttia alle keskiarvon. Alueelliset ja paikalliset vaihtelut kuukausittaisissa sademäärissä olivat suuria. Lämmin ja sateinen vuosi päättyi näyttävästi voimakkaisiin myrskyihin Tapanin- ja Hannunpäivinä. Taloudellinen tilanne Vuosi 2011 oli Euroopan ja jopa koko maailman talouden kannalta erityisen haasteellinen. Etenkin euroalueen maissa edettiin vuoden mittaan kriisistä toiseen. Useat maat olivat velkakriisissä ja maiden luottoluokituksia laskettiin. Vakavin tilanne oli Kreikassa, jonka talousvaikeudet asettivat muidenkin euromaiden talouden ja poliittisen järjestelmän kovalle koetukselle. Tilanne jatkuu vaikeana myös vuonna 2012, euromaiden yhteisistä talouden vakauttamispyrkimyksistä huolimatta. Suomessakin sekä julkisen että yksityisen sektorin taloustilanne oli edelleen vaikea. Kunnat joutuivat edelleen tiivistämään talouskuriaan ja hillitsemään menojen kasvua. Investointien ja palvelujen kysynnän hiipuminen puolestaan vaikeutti yritysten toimintaa. Tämä näkyi muun muassa eräiden vesihuoltoalankin yritysten konkursseina. Kuntarakenteen muutokset ja vesihuoltolaitosten yhdistyminen Kuntien lukumäärässä ei tapahtunut vuoden 2011 aikana muutoksia. Kuntien lukumäärä sekä vuoden alkaessa että päättyessä on edelleen 336. Kuntaliitoksia on tulossa seuraavan kerran vuoden 2013 alussa. Kuntarakenteen muutoksesta sen sijaan keskusteltiin vuoden 2011 aikanakin runsaasti. Hallitusohjelman mukaisesti maamme kuntarakenteeseen on muutaman vuoden aikajänteellä odotettavissa rajujakin muutoksia. Kuntauudistuksessa kaavaillaan kuntien lukumäärän vähenemistä kuntaliitosten myötä jopa selvästi alle sadan kunnan. Koska kuntaliitosrintamalla oli vuonna 2011 rauhallista, vesihuoltolaitosten yhdistymisiä ei merkittävässä määrin tapahtunut. Osuuskuntamuotoisten vesihuoltolaitosten määrän jopa lisääntyessä laitosten kokonaismäärä maassamme todennäköisesti jopa kasvoi vuoden 2011 aikana. Joidenkin yhdistymisten ohella muutamassa kunnassa organisoitiin vesihuoltolaitoksia uudelleen, pääosin yhtiömuotoon. Vesihuollon toimintavarmuus ja riskienhallinta Loppuvuodesta 2011 Tapanin- ja Hannunpäivän myrskyt aiheuttivat häiriöitä sähköntoimitukseen laajalla alueella etenkin Lounais-Suomessa. Sähkön häiriötön saanti on ehdoton edellytys vesihuoltopalveluiden jatkuvuudelle, joten sähkökatkot vaikeuttivat myös vesihuoltolaitosten toimintaa. Häiriöitä aiheutui erityisesti pumppauksiin ja automaatio- ja kaukovalvontajärjestelmiin. Erityisen vakavilta ja laajoilta vesihuoltolaitosten palveluiden keskeytyksiä vältyttiin varajärjestelmien ja ripeän tilannetoiminnan ansiosta. Sähkön toimitusjärjestelmän varmuus ei parannu hetkessä ja äärevöityvä ilmasto tulee lisäämään sähkön toimitushäiriöitä aiheuttavia myrskyjä. Vesihuoltolaitosten on siis jatkossakin varauduttava sähkönsaantihäiriöihin ja myös omalla toiminnallaan varmistettava järjestelmänsä toimivuus ja vesihuoltopalveluiden jatkuvuus kaikissa tilanteissa. Sähköyhtiöitä on syytä informoida vesihuollolle kriittisestä sähköntarpeesta, jotta se osataan huomioida sähköverkon korjausten ja sen toimintavarmuuden parantamisen yhteydessä. Toimintavarmuuden ylläpito ja kehittäminen on tärkeää, jotta vesihuoltolaitokset pystyvät pitämään yllä yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät palvelunsa kaikissa tilanteissa. Huoltovarmuuskeskuksen kanssa yhteistyössä toimiva vesihuoltopooli, jonka toimistona VVY toimii, tekee osaltaan merkittävää työtä vesihuollon toimintavarmuuden parantamiseksi erityisesti erityistilanteiden näkökulmasta. Vesihuoltopoolin toiminnan piirissä olevat, huoltovarmuuskriittisiksi luokitellut vesihuoltolaitokset saivat vuonna 2011 käyttöönsä Huoltovarmuuskeskuksen HUOVI-portaalin. Portaalissa on tietoa varautumisesta ja varautumista tukevana työkaluna organisaatioiden jatkuvuudenhallinnan tasoa laajasti kartoittava kypsyysanalyysi. Vuotuiseksi oman toiminnan tason ja kehittymisen arviointimenettelyksi tarkoitettuun kypsyysanalyysiin vastattiin ensimmäisen kerran vuonna 2011. Vesihuoltoverkostojen saneeraustarve Vesihuoltoverkostojen ja –laitosten ikääntyminen ja uhka vesihuoltopalvelujen toimintavarmuuden heikkenemisestä sen seurauksena on lisääntyvä huolenaihe. Vesihuollon infrastruktuurin huolestuttava tila tiedostetaan laitoksilla hyvin ja saneerausinvestoinnit ovat monilla laitoksilla viime vuosina kasvaneet. Investointitarve on silti moninkertainen nykyiseen saneeraustasoon verrattuna. Vesihuoltolain uudistamisessa kiinnitetään osaltaan huomiota siihen, että laitosten tulee olla selvillä verkostojensa kunnosta ja suunnitella verkostosaneerauksia systemaattisesti. VVY:n johdolla toteutettiin pääosin vuoden 2011 aikana ns. VESANLIMA –projekti, jossa joukko vesihuoltolaitoksia ja alan yrityksiä pohtivat yhdessä verkostosaneerauksen tason lisäämistä ja uusia toimintamalleja. Muitakin verkostosaneeraukseen liittyviä hankkeita on parhaillaan käynnissä. Vesihuollon viranomaisohjaus Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) on vesihuollon yleisestä ohjauksesta, seurannasta ja kehittämisestä vastaava ministeriö. Ympäristöministeriö (YM) vastaa viemäröinnin ja vesiensuojelun viranomaisohjauksesta, ja sosiaali- ja terveysministeriö (STM) talousveden laadun valvonnan viranomaisohjauksesta. Vesihuoltolaki on keskeisin vesihuollon toimintaa sääntelevä laki. Vesihuoltolain valmistelu eteni vuoden 2011 aikana pääosin virkamiestyönä ja eräiden erillisselvitysten muodossa. Selvitykset liittyivät muun muassa vesihuoltoliiketoiminnan taloudelliseen valvontaan, vesihuollon tietojärjestelmiin, hulevesien hallintaan ja vesihuoltopalvelujen keskeytymisestä maksettavan vakiohyvityksen perusteisiin. On odotettavissa, että vesihuoltolain tarkistamista koskeva hallituksen esitys menee eduskunnan käsittelyyn kevään 2012 kuluessa. Uusi vesihuoltolaki tulisi siten voimaan aikaisintaan vuonna 2013. Talousvesiasetuksen uudistaminen on loppusuoralla. Uudistus tuo todennäköisesti vesilaitoksille velvollisuuden desinfiointivalmiuteen. Lisäksi asetuksessa tarkennetaan erityistilannesuunnittelun sisältöä. Erityistilannesuunnittelusta tarvitaankin tarkennuksia, sillä Valtakunnallisessa terveydensuojelun valvontaohjelmassa 2011-2014 terveydensuojeluviranomaiset on velvoitettu tarkastamaan terveydensuojelulain (763/1994) 8 §:n mukaisen erityistilanteisiin varautumisvelvoitteen toteuttamista vesihuoltolaitoksilla. Pitkään odotettu EU:n juomavesidirektiivin uudistaminen lopulta jäädytettiin. Tämän seurauksena mm. vesiturvallisuuden suunnittelua koskevaa sääntelyä valmistellaan nyt kansalliselta pohjalta. Tavoitteena on tässä yhteydessä myös selkeyttää monimuotoista ja ainakin vesihuoltolaitosten näkökulmasta osin vaikeaselkoistakin säädös- ja asiakirjavyyhteä vesihuollon varautumisasioita koskien. Pitkään valmisteltu uusi vesilaki astui voimaan vuoden 2012 alussa. Vesihuoltolaitoksia eniten koskevat aihepiirit uudessa vesilaissa ovat pohjavesialueiden suojeluun ja suojaamiseen sekä vedenoton ensisijaisjärjestykseen liittyvät kohdat ja toisaalta purkuvesistöjen kalatalousvelvoitteisiin liittyvät säännökset. Uusi pelastuslaki astui voimaan 1.7.2011 ja se edellyttää sammutusvesisuunnitelmien laadintaa. Suunnitelman laatimisesta vastaa pelastuslaitos ja suunnitelma laaditaan yhdessä pelastustoimen alueeseen kuuluvien kuntien sekä vesihuoltolain tarkoittamien vesihuoltolaitosten ja näille vettä toimittavien vesilaitosten (myös tukkuvesilaitosten) kanssa. Suunnitelma koskee sekä veden hankintaa että toimittamista. Sammutusvesisuunnitelmat on hyväksyttävä 30.6.2013 mennessä